Webbsändningar

00.00:03 Erik Ståhl:

No niin, kello on puoli neljä, eli voimme aloittaa tämän tiedotustilaisuuden. Tervetuloa kaikille, myös verkkolähetystä seuraaville! Olen viestintäasiantuntija Erik Ståhl eduskunnan viestinnästä ja vedän tätä talousvaliokunnan tiedotustilaisuutta.

Talousvaliokunta on tänään saanut valmiiksi mietintönsä esityksestä kaivoslain muuttamisesta. Paikalla meillä on valiokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen sekä valiokunnan jäsenet Mari Holopainen ja Hussein al-Taee. – Annan ensimmäisen puheenvuoron valiokunnan puheenjohtajalle. Edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

00.00:37 Sanni Grahn-Laasonen:

Kiitoksia. – Arvoisat tiedotusvälineiden edustajat! Eduskunnan talousvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä kaivoslaista, ja haluan kiittää meidän valiokuntaa maltillisesta, rakentavasta ja realistisesta työstä. Täällä eduskunnassa näkyy vaalien läheisyys, mutta tämän kaivoslain osalta valiokunta on tehnyt hyvin tarkkaa ja pitkäjänteistä työtä ja myöskin korjannut hallituksen esityksen puutteita ihan merkittäviltä osin koskien kansallisen turvallisuuden etua.

Kaivoslaissa on etsitty tasapainoa ympäristönsuojelun, välttämättömien mineraalien ja raaka-aineiden saatavuuden turvaamisen ja kaivostoiminnan yleisen hyväksyttävyyden lisäämisen välillä. Kaivosalan sääntely ei ole lainsäätäjillekään helppo kokonaisuus, koska alaan liittyy paljon vastuukysymyksiä ja moneen suuntaan olevia yhteiskunnallisia intressejä.

Tässä laissa on pyritty hakemaan sellaista tasapainoa, että Suomessa voidaan toteuttaa ympäristövastuullista kaivostoimintaa ja voidaan turvata yhteiskunnan kannalta välttämättömien mineraalien saatavuus ja vastuullisen kaivostoiminnan edellytykset, etenkin kun tiedämme, että vihreän siirtymän kannalta kriittisten mineraalien saatavuus on yhä suurempi ja tärkeämpi kysymys. Yhteiskuntamme perustuu teknologioihin, jotka edellyttävät näiden raaka-aineiden saatavuutta yhä enemmän. Lisäksi Ukrainan sota on paljastanut Euroopassa laajemminkin haavoittuvuuksia toimitusketjuissa ja raaka-aineiden saatavuudessa, emmekä voi olla riippuvaisia autoritäärisistä maista. Sitä kautta myöskin Eurooppa koko ajan pyrkii omaa strategista autonomiaansa vahvistamaan, ja tämähän on liittymäpinta uuteen kaivoslakiin. Lisäksi paikallinen hyväksyttävyys on tärkeää, ja sitä tämä lainsäädäntö vahvistaa.

Merkittävin muutos hallituksen esitykseen liittyy kansallisen turvallisuuden kysymyksiin. Talousvaliokunta piti riittämättöminä kaivoslain kirjauksia koskien huoltovarmuutta ja turvallisuusnäkökulmaa, ja näin ollen pitkän työn jälkeen talousvaliokunnassa on lisätty mietinnössä pykälät, joiden mukaan kaivoslupaa ei voi myöntää, jos toiminnan arvioidaan vaarantavan maanpuolustusta, huoltovarmuutta, yhteiskunnan kannalta välttämättömän infrastruktuurin toimintaa tai muuta näihin rinnastettavaa kansallisen turvallisuuden etua. Pidän näitä lisäyksiä välttämättömänä tässä todellisuudessa, jossa elämme Venäjän hyökättyä Ukrainaan, ja pidän tärkeänä, että meillä on kaikessa lainsäädännössä huolellisesti punnittu ja pohdittu pykälät kansallisen turvallisuuden kannalta. Eli toistan vielä, että talousvaliokunta lisäsi siis lainsäädäntömietintöön pykälät, jotka mahdollistavat kaivosluvan epäämisen käytännössä joka lupa-vaiheessa, jos toiminnan arvioidaan vaarantavan maanpuolustusta, huoltovarmuutta, yhteiskunnan kannalta välttämättömän infrastruktuurin toimintaa tai muuta näihin rinnastettavaa kansallisen turvallisuuden etua.

Näin ollen mietintö on nyt valmistunut, ja se on tosiaan yksimielinen. Eli hallitus–oppositio-rajan yli tehtiin hyvää työtä, ja tämä lainsäädäntö on nyt sitten valmis eduskunnan hyväksyttäväksi – vielä kerran kiitoksia hyvästä työstä.

Tosiaan ehkä niitä merkittävimpiä muutoksia, joita tähän varsinaiseen hallituksen esitykseen on liittynyt, on esimerkiksi tämä paikallisen hyväksyttävyyden lisääminen sitä kautta, että jatkossa kaivosluvan edellytyksenä on se kuntakaava, eli intressivertailu ja paikallinen hyväksyttävyys tulevat sitä kautta, että kunnissa voidaan demokraattisin prosessein päättää siitä, onko kunnassa kaivostoimintaa. Tämä on yksi näistä merkittävimmistä tähän lakiin liittyvistä muutoksista.

Tällainen lopputulos, ja kiitos vielä kerran jäsenille.

00.05:12 Hussein al-Taee:

Erinomainen avauspuheenvuoro puheenjohtajalta. – Sanoisin, että tausta tässä laissahan on se, että tätä lähdettiin valmistelemaan jo ennen koronaa ja ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainaan ja on ilman muuta selvää, että se on elänyt ajassa. Huomasimme kyllä hyvin varhaisessa vaiheessa, ja kiitos myöskin erinomaisten asiantuntijoiden, jotka toivat tämän asian esiin kuulemisissa, että tästä puuttuu tietty turvallisuusklausuuli, joka varmistaa esimerkiksi sen, että satama-alueet voitaisiin jättää niin sanottujen valtauksien ulkopuolelle. Eli jos tehdään valtaus, joka on noin Porvoon kaupungin ja sitä ympäröivien alueiden kokoinen, on selvää, että tullaan hyvin lähelle valtion etuja haittaavia kokonaisuuksia niin puolustuksellisesti kuin muuten, huoltovarmuuden, logistiikan ja niin edelleen näkökulmasta. Tässä kohtaa sitten päätettiin pyytää vastineita, ja tätä sorvattiin yhteisesti hyvin pitkään.

On hyvä, että keskustellaan turvallisuudesta juuri tässä ajassa, mutta tämä laki on paljon muutakin. Tässä laissa on selvää intressivertailua esimerkiksi sen suhteen, mikä on matkailun rooli tietyillä alueilla versus kaivosavausten ja malmin etsinnän näkökulmasta. Toinen, joka ollaan hyvin voimakkaasti nostettu esiin, on ollut intressivertailu ja kysymys alkuperäiskansojen oikeuksista tai ihmisoikeuksista, siitä, miten kaivoksia, varauksia ja valtauksia voitaisiin oikeastaan tehdä. Tässä juuri puheenjohtaja viittasi hyvin paikalliseen hyväksyttävyyteen, joka ei liity ainoastaan saamelaisalueeseen vaan myöskin yleisesti kuntakaavan näkökulmasta.

Tietenkin haasteena tässä on koko ajan ollut, että meidän on saatava aikaiseksi paljon esimerkiksi sähköautoja. EU:ssa tulee kielto, jolla polttomoottoriautojen valmistaminen ja myyminen tullaan kieltämään kokonaan. Tämä johtaa siihen paineeseen, että kobolttia ja litiumia, näitä neitseellisiä, hyvin tarpeellisia ainesosia akkuvalmistuksen näkökulmasta, tarvitaan miljooniin ja miljooniin autoihin. Niitä kun Suomesta löytyy ja niitten jälleenkierrätysarvo on sen verran matala teknologisesti tällä hetkellä, niin on selvää, että haasteena on, pystymmekö me tuottamaan tarpeeksi kaivoksia eli näitä mineraaleja vihreän siirtymän varmistamiseksi ja kaupallisuuden varmistamiseksi mutta sitten samanaikaisesti huolehtimaan kaivosjätteistä, ympäristöön liittyvistä kuormista ja kuudennen sukupuuttoaallon torppaamisesta. Tämä on ollut laissa intressien näkökulmasta semmoinen pitkä, hyvin monipuolinen harkinta, ja siinä ollaan päästy todella hyvin yhteisymmärrykseen.

Tämä on loppujen lopuksi kompromissi. Tämä ei ole maailman paras laki, tämä ei ole absoluuttisen valmis, ja todennäköisesti tulevat eduskunnat ja tulevat sukupolvet haluavat siihen vielä korjauksia, mutta tämä on varmasti paljon parempi kuin se alkuperäinen lähtökohta, joka meillä on ollut. Emme voi sanoa, että olisimme sataprosenttisen tyytyväisiä, mutta nämä lainsäädäntömuutokset ovat aina tämmöisiä projekteja, joihin sitten palataan tarvittaessa, ja olemme erittäin tyytyväisiä, että kolmen ja puolen vuoden valmistelun jälkeen olemme tässä hetkessä.

00.09:03 Mari Holopainen:

Kiitos kollegoille. – On tärkeää, että kaivoslainsäädäntöä uudistetaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämmäksi. Kokonaisuudessa riittää edelleen korjattavaa.

Valiokunta teki myös mietintöön lausumia ympäristövaliokunnan ehdotuksen mukaisesti. Muun muassa haluamme, että kaivosluvan ja ympäristöluvan yhteensovittamista edistetään. Sen lisäksi edellytämme, että kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma huomioidaan jatkossa paremmin kaivoslupaprosessissa. Nämä olivat tärkeitä lisäyksiä ja jatkossa sitovia tavoitteita. Kaivoslainsäädännön uudistaminen siis jatkuu muun muassa näiltä osin.

Valtaustyyppisessä lainsäädäntörakenteessa on ilmeisiä riskejä, jotka liittyvät kansalliseen turvallisuuteen ja erityisesti huoltovarmuuteen. Näitä on pitkään nostettu esiin jo ennen tätä meidän valiokuntakäsittelyä. Monet kansalaisliikkeet ja monet asiantuntijat ovat varoittaneet niistä. On keskusteltu siitä, miten on mahdollista, että Suomessa jopa epämääräiset pöytälaatikkoyritykset ovat voineet varata valtavankokoisia alueita. Esimerkiksi yli miljoonan ihmisen juomavedenottoalueen läheisyydessä Päijänteellä tehdyt varaukset ovat herättäneet suurta huolta. Olen tyytyväinen, että valiokunta kannatti näitä muutoksia, joilla parannetaan valtion mahdollisuuksia puuttua tiettyihin ilmeisiin ja räikeimpiin epäkohtiin jatkossa.

Kuitenkin on todettava, että koska nämä muutokset koskevat näitä tiettyjä epäkohtia ja ilmeisiä ongelmakohtia, jäi vielä korjattavaa jatkossakin. Ympäristönsuojelun osalta saatiin joitain pieniä parannuksia – hallitusohjelman lähtökohtahan oli ympäristönsuojelun tason parantaminen –, mutta vielä esityksestä jäi puuttumaan monia asioita. Osana luonnonsuojelulakia kansallispuistot ja luonnonpuistot kuitenkin rajattiin malminetsinnältä ja valtion luonnonsuojelualueille saatiin korkeampi kynnys. Ja myös totesimme mietinnön tekstiosiossa, että on kiinnitettävä huomiota siihen, miten muun muassa arvokkaat luontoalueet ja kulttuuriympäristöt jatkossa turvataan.

Selkeä myönteinen täsmennys tässä kaivoslaissa on kuntakaavan roolin korostuminen. Näin kunta on selkeämmin vastuussa elinkeinostrategiastaan. Paljon jää kuitenkin kuntien varaan tässä mallissa. Monelle kunnalle yksittäisen kaivoshankkeen vaikutustenarviointi voi olla ainutkertainen ponnistus.

Erityisesti haluan kiittää kansalaisliikkeitä, jotka ovat tehneet valtavan ison työn kaivoslainsäädännön uudistamiseksi. Vaikka tässä edettiin nyt pienin askelin eteenpäin, on syytä silti olla tyytyväinen, että näitä muutamia parannuksia on saatu aikaiseksi.

00.12:24 Sanni Grahn-Laasonen:

Kiitos. – Jos on kysymyksiä vielä, niin mielellämme pyrimme vastaamaan.

[Yleisökysymys ei kuulu tallenteella]

00.13:36 Sanni Grahn-Laasonen:

No, ensinnäkin tämä kaivosmineraalivero on eduskunnassa vielä käsittelyssä, ja tässä mietinnössäkin on todettu, että kaivosten sääntelyhän muodostuu hyvin monesta osasta. Kaivosmineraalivero on yksi kaivostoimintaan vaikuttava elementti tälläkin hallituskaudella, samoin kuin luonnonsuojelulain kokonaisuudistus, jossa muun muassa rajattiin malminetsintä ja kaivostoiminta pois kansallis- ja luonnonpuistoista. Eli moni lainsäädäntö vaikuttaa kaivostoimintaan, ja samoin sitten vielä ympäristönsuojelulaissa on tietysti kaivostoiminnan kannalta merkittäviä pykäliä, ja niin edelleen.

Sitten tämä kuntademokratia: Kuten kuvasin, kaivoslainsäädännössä pyritään hakemaan tasapainoa ympäristönsuojelun, välttämättömien mineraalien saatavuuden ja sitten sen yleisen hyväksyttävyyden kannalta, ja lainsäädännössä ja hallituksen esityksessä on päädytty siihen, että yleinen hyväksyttävyys on paras arvioida siellä paikallisesti. Kun kaivostoiminnalla on paikallisia vaikutuksia ja ihmiset elävät siinä ympäristössä, niin on luonnollista ja mielestäni välttämätöntä, että myöskin ihmisillä näillä alueilla on sanansa siihen sanottavana. Näin ollen sitten se kuntakaavan vaatiminen kaivosluvan edellytyksenä tuo sen paikallisen hyväksyttävyyden ja lähidemokratian, ja tältä osin pidän sitä hyvänä sääntelyratkaisuna, ja tähän myöskin valiokunta päätyi.

00.15:16 Mari Holopainen:

On varmasti yksimielisesti kanta, että on hyvä, että kuntakaavan asemaa on selkeytetty. Veron lisäksihän tulee tämä varausmaksu, jolla on arvioitu olevan joitakin vaikutuksia myös varausten määrään. Toki on ollut myös paljon kriittisiä huomioita siitä, onko varausmaksun taso riittävä, mutta tämä vero- ja varausmaksukokonaisuus on toki hyvä kokonaisuudistus. Niin kuin todettu, etenkin pienissä kunnissa kaivoshankkeet voivat olla ihan ainutkertaisia projekteja, ja silloin on toki riski, että ei välttämättä ole ihan riittävää osaamista arvioida kaikkia niitä vaikutuksia, niin kuin nyt on nähty. Sitten toki myöskin asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia pitäisi vielä parantaa, ja siihen otettiin kantaa myös tässä meidän mietinnössä.

Infotilaisuus – nyt kaivosyhtiöille tulee velvollisuus järjestää näitä – on toki siinä mielessä haasteellinen tapa informoida asukkaita, että se on sen yhtiön näkökulmasta rakennettu tilaisuus, ja me painotettiin tässä mietinnössä, että viranomaisten roolin täytyy korostua ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia täytyy edelleen parantaa.

00.16:37 Sanni Grahn-Laasonen:

Jos sopii, annetaan vielä puheenvuoro edustaja Hoskoselle myöskin talousvaliokunnan jäsenenä.

00.16:45 Hannu Hoskonen:

Kiitoksia, puheenjohtaja! Varapuheenjohtaja Katri Kulmunille tuli ylivoimainen este, ja olen häntä tavallaan tuuraamassa. – Kaivoslaki sai nyt mietintönsä, ja ollaan tyytyväisiä, että se on tasapainoinen mietintö. Totta kai siellä on valtavat paineet molemmilla suunnilla, mutta olen iloinen, että on huomattu ja ymmärretty, että kaivostoiminnan pitää Suomessa jatkua. Meillä on kuitenkin Suomessa tilanne semmoinen, että noin puolet malmeista pystymme tästä maasta louhimaan, ja toinen puoli on tuotava sitten. Mitä monimutkaisempiin maametalleihin mennään, niin se tarkoittaa sitä, että me emme valitettavasti omaa niitä malmeja maaperässämme, muun muassa maametalleja.

Nyt saatiin hyvä mietintö aikaan, ja sitten mitä tulee näihin maksuihin ja muihin, niin tietysti kun on monen puolueen hallitus, niin siinähän aina on eri painotuksia, mutta olen ihan kohtuullisen tyytyväinen tilanteeseen. On ymmärrettävää, että esimerkiksi vihreillähän on tietysti tavoite suojelun vahvistaminen ja lisääminen, ja toisaalta meidän on kannettava globaali vastuu. Jos me emme itse kaiva täällä metalleja maasta, eli malmeja, niin sitten me tuomme niitä, ja semmoisista maista ne yleensä tulevat, joissa ovat nämä asiat paljon huonommin kuin Suomessa.

Lopuksi, arvoisa puheenjohtaja, vielä se, että kun katsoo tätä maailman kehitystä tänä päivänä, niin kaikki huutavat, että lisää sähköautoja ja lisää metallitekniikka, ja jostakinhan ne meidän metallit on otettava. Mitä enemmän niitä Suomessa teemme, niin sitä onnellisempia olemme. Meillä on valtavat potentiaalit tehdä sitä hommaa, eikä meidän kannata lähteä... Kuntien asema tässä on hyvä, ja muuten, tässä edustaja Holopainen sanoi, että kunnissa ei osata, mutta kyllä kunnissa osataan. Esimerkiksi kotikunnassani Ilomantsissa on kultakaivos, ja sen tiedottaminen on erittäin avointa. Siis siitä annan isot kiitokset, ja toivoisin, että pysytään... Tässä minä olen kokemusasiantuntija, kun sen Pampalon kultakaivoksen tiedottamisen tunnen oikein tarkkaan, ja kunta on siihen tyytyväinen. Niin että terveisiä vaan Ilomantsissa kaikille.

00.18:45 Sanni Grahn-Laasonen:

Kiitos, ja...

00.18:46 Mari Holopainen:

Vihreät kannattavat tässä riippumatonta ja tutkittua tietoa.

00.18:50 Sanni Grahn-Laasonen:

...toimittajalla on vielä kysymys.

00.18:54 Maria Nykänen:

Nyt on mikki päällä? – Maria Nykänen MTV Uutisista. – Kysyisin: minkälaisessa tilanteessa esimerkiksi voitaisiin arvioida, että tämä toiminta vaarantaa kansallista turvallisuutta?

00.19:08 Sanni Grahn-Laasonen:

Tämä valiokunnan muotoilu pykäliksi on muotoiltu siten, että tunnistetaan, että tilanteita voi tulla eteen yllätyksellisiäkin, niin kuin maailmantilanne on osoittanut, ja tietysti sen arvioiminen, mikä vaarantaa maanpuolustusta, huoltovarmuutta, yhteiskunnan kannalta välttämättömän infrastruktuurin toimintaa tai muuta näihin rinnastettavaa kansallisen turvallisuuden etua, kuuluu tietysti turvallisuusviranomaisille. Eli tässä on lausuntomenettely sitten luvanmyöntäjillä.

00.19:43 Hussein al-Taee:

Ehkä tavallaan mitä tässä on taustalla haettu, on ajatus, että lupavaiheessa voidaan katsoa, onko tässä potentiaalia, että kansallinen turvallisuus voi vaarantua, ja näin ollen pyrkiä ennalta ehkäisemään se, sen sijaan että valtaus on jo tapahtunut ja lupa on jo pitkällä ja sitten lähdetään puuttumaan siihen. Tämä lainsäädäntö nyt mahdollistaa sen, että lupamenettelyvaiheessa voidaan sanoa, että tässä on ennaltaehkäisynäkökulma.

Verosta täytyy sanoa nopeasti: Vero on tulossa, ja se on hyvä asia. 0,6 prosenttia tuottaa noin 50 miljoonaa euroa valtion kassaan, ja se on suhteellisen mitätön tässä kokonaisuudessa, missä puhutaan 80–100 miljardin euron valtion budjeteista. Tässä suhteessa on totta kai parantamisen varaa, mutta oli hyvä, että säädettiin kaivosvero. Se on hyvä alku, ja sitä voi tulevaisuudessa sitten laajentaa tarvittaessa, ja se on todennäköisesti sitten seuraavan eduskunnan tehtävä.

00.20:42 Mari Holopainen:

Kansallinen turvallisuus toki jää osittain sitten sen tulevan soveltamisen rajaamaksi. Koska tämmöistä pykäläkokonaisuutta ei ole ollut, niin emme tiedä tarkasti, mihin ne reunaehdot tulevat sitten asettumaan eri viranomaisten lausuntojen myötä.

Esimerkkinä nyt on ollut huolia näistä tilanteista, joissa vaikkapa sinne Päijänteelle, yli miljoonan ihmisen juomavedenottoalueelle, on tehty varauksia. Sitten on ollut myös tällaisia pöytälaatikkoyrityksiä, joissa ihan välttämättä on ehkä syytä epäillä, että siellä omistajapohja ei ole luotettava. On tiettyjä maita ehkä, jotka saattavat sitten joissain tilanteissa olla ehkä semmoisia, joiden osalta sitä arviointia pystytään tekemään kattavammin.

00.21:38 Sanni Grahn-Laasonen:

Vielä oli yksi kysymys ilmeisesti, ja otetaan se. Edustaja Hoskonen saa kyllä vielä vastata.

00.21:49 Pasi Peiponen:

Pasi Peiponen A-studiosta jatkaa. – Edustaja al-Taeelle kommentti: Luen nyt suoraan tästä teidän 50 miljoonan arviosta, jos nyt vain sivutaan tätä tulevaa, että te olette itse kirjoittanut, että 25 miljoonaa euroa vuosittain. Tämä on ihan suoraan tekstiä teiltä. Valtion osuus olisi kymmenen miljoonaa, ja 15 miljoonaa kaivosten sijaintikunnat.

Mutta kysymykseni on tämä näin: Kun nyt kaikkien puolueitten edustajat puhuvat kovasti mineraaleista, joita täytyy saada lisää, ja edustaja Hoskonen sanoi, että tuodaan maista, jotka ovat vähän vinksallaan, niin tarkoittikohan Hoskonen Venäjää? Venäjältähän tuodaan nikkeliä koko ajan Suomeen, ja Suomesta viedään Venäjälle kobolttia, joka on aivan keskeinen vihreän siirtymän mineraali.

00.22:52 Hannu Hoskonen:

Puheenjohtaja, lyhyesti: Kiitos hyvästä kysymyksestä. Norilsk Nickeliä varmaan tarkoitat. Yhtiöillähän on keskinäisiä ja yhteisiä sopimuksia, ja Norilsk Nickel ymmärtääkseni omistaa tulla Harjavallassa paljon omaisuutta. Elikkä ne tekevät yhteistyötä, ja sitä kauttahan se toteutuu. Minun juridiikkaosaamiseni ei pysty sanomaan, voitaisiinko se estää. Mutta mitä enemmän omasta maaperästämme itse louhimme täällä, tai yhtiöt louhivat, tärkeintä siinä on se... Se, että meillä on yhä enemmän suuria kansainvälisiä kaivostoimijoita täällä, johtuu ihan meistä itsestämme: me olemme asentaneet sen riman niin korkealle, että yhdelläkään suomalaisella yhtiöllä tällä hetkellä ei ole varaa miljardeja sitoa johonkin isoon kaivoshankkeeseen – ei ole. Joskus oli, mutta ei ole enää. Joku iso hanke voi vaatia kahden miljardin investointeja, ja Suomesta ei löydy yhtään yhtiötä tällä hetkellä, joka sen riskin ottaisi. Tämä on se ongelma. Tärkeää on, että Suomessa on kaivoksia ja suomalaiset yritykset saavat sieltä sitten metalleja. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka Tornion jaloterästehdas – äärimmäisen tärkeä kaivos Suomen tulevaisuuden kannalta.

00.23:52 Mari Holopainen:

Tähän on vielä lisättävä, että valiokunta totesi mietinnössä myös, että on huomioitava, että ollaan sitouduttu suojelemaan yli 30 prosenttia maa- ja vesialueista, ja lisäksi, että ilmeinen ristiriita on siinä, että myöskin monet mineraalipitoiset alueet sijaitsevat samoilla alueilla luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden kanssa – tämäkin myös todettu meidän mietinnössä. Elikkä ei ole helppoja ratkaisuja tähän, ja kaikkea uusiutumattomien luonnonvarojen louhimista ei voida toteuttaa siten, että se kysyntä vain kasvaa, vaan kyllä me ollaan kiinnitetty huomiota myös siihen, että uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä pitäisi samalla vähentää ja myöskin kehittää uusia materiaali-innovaatioita, jotka ovat kestävämpiä, ja kiertotaloutta. Tämä haaste on aika valtaisa, ja myöskin on tärkeätä huomioida se, että ilmeisiä ristiriitojakin löytyy nykysuunnassa luonnon monimuotoisuuden tavoitteiden kannalta.

00.24:57 Sanni Grahn-Laasonen:

Kiitos hyvistä puheenvuoroista. Varmasti tämä keskustelukin osoittaa, että puolueiden välillä on erilaisia painotuksia, mutta se, mistä puheenjohtajana olen tyytyväinen, on se, että maltillisella, realistisella ja rakentavalla otteella saatiin yksimielinen mietintö aikaiseksi. Pidän sitä hyvänä saavutuksena valiokunnalta.

00.25:13 Hannu Hoskonen:

Omalta osaltani samoin yksimielisestä mietinnöstä iloitsen, mutta edustaja Holopainen kyllä oikoo mutkia aika rankasti: Mitään 30 prosentin sopimuksia ei ole tehty. Edustaja Holopaisen kannattaa lukea eri valiokuntien lausunnot ennallistamisesta – mistään 30 prosentista ei ole olemassa sopimusta. Tämä kannattaa muistaa.

00.25:33 Mari Holopainen:

Kannattaa lukea se mietintö ja myös ne sopimukset, joihin Suomi on kansainvälisesti sitoutunut. [Hannu Hoskosen välihuuto]

00.25:41 Sanni Grahn-Laasonen:

Kiitos tästä keskustelusta ja tiedotustilaisuudesta, ja jatkamme kyselytunnille.

00.25:46 Hussein al-Taee:

Kiitoksia myös omasta puolestani, ja kiitos myöskin neuvoksille ja eduskunnalle erittäin monimutkaisen työn loppuun saattamisesta.